Ipanalipasto

Ihailen ihmisiä, joilla on oma vahva pukeutumistyylinsä. Sen lisäksi, että oma tyyli kertoo paljon ihmisen persoonasta se myös helpottaa kyseisen ihmisen elämää ja aamuisia “Mitä ihmettä mä laitan päälle?” tilanteita, tai näin ainakin kuvittelen.

Itse en ole koskaan osannut lokeroitua vain yhden pukeutumistyylin edustajaksi ja lapsi jatkanee äidin vanavedessä samaa rataa varmaankin siihen asti, kunnes oma tahto käy äidille ylittämättömäksi. Samanlainen tuuliviiri taidan luonteeltanikin olla; innostun ja kyllästyn hetkessä.

Toisaalta koen suurena vapautena senkin, että voin ostaa vaatteita mistä tahansa ja täysin fiiliksen mukaan. Näin olen toiminut myös lastenvaatteiden suhteen ja sen tulette tässä blogissa varmastikin huomaamaan. Ainoa, mistä olen suhteellisen tarkka on vaatteen materiaali. Yritän suosia laadukkaita ja pesuja kestäviä materiaaleja ja esim. akryylineuleita en meidän kaappeihin huoli. Toki hairahduksiakin sattuu silloin tällöin ja varsinkin nettikaupoista tilatessa ei välttämättä aina tiedä, mitä tulikaan ostettua. Kokemus tosin auttaa tässäkin ja sitä alkaa jo jonkun verran ollakin ;)

Matildan kanssa olen myös jonkunverran kestovaippaillut ja tulevan vauvan kanssa aion jatkaa kestoilua edelleen, ilman stressiä. Jossain kohtaa hurahdin täysin kestovaippojen ompeluun ja nytkin suunnitteilla on muutaman vaipan ompelu vauvalle. Ompelen mielelläni myös muutakin, kuten lastenvaatteita, jos aikaa sattuu löytymään, joten ehkäpä jotkut ompelukset päätyvät postatuiksi myös tänne.

Matilda vappuna Ralph Laurenin mekossa, joka on ostettu tutulta huuto.net -myyjältä ja Jottumin neuletakissa, joka on Village Kids:in alesta.