Ipanalipasto

Hertta syntyi tammikuussa ja koko viime talven meillä oli käytössä Eisbärchen-merkkinen kaukalopussi. Se oli mielestäni ihan huippukätevä: vauvalle ei tarvinnut laittaa kuin myssy päähän ja pussiin ja oltiin valmiita lähtöön.

Lämpöpussimme on nyt lainassa Amandalla ja toimii siellä toivottavasti yhtä hyvin kuin meillä.

Tänä talvena tarpeet ovat meillä erilaiset. Halusin suosia hyväksi havaittua merkkiä ja huusin Huuto.netistä Eisbärchenin isomman lämpöpussin ihanan punaisena. Tällä hetkellä sitä käytetään meillä kuistilla nukuttavilla päiväunilla. Viileällä kuistilla on lämpöä vähän päälle 10 astetta ja sisävaatteissa pussiin sujautettu tyttö on aina päikkäreiden jälkeen sopivan lämmin muttei yhtään hikinen. Talvemmalla pussille tulee varmasti käyttöä myös ulkoillessa.

Ja voihan sitä käyttää myös kanoottina. :)

Meillä on nukuttu pitkään huonosti ja aivan liian vähän. Muistan olleeni sairaalassa ylpeä vastasyntyneen pienokaiseni herätessä itse syömään öiseen aikaan. Ahkerana vauvalehtien lukijana uskoin, että 3kk ikäisenä rytmi alkaisi löytyä ja 6kk ikäinen ei enää tarvitsisi öisin maitoa. Vielä mitä! Tahti vain kiihtyi: meillä heräiltiin ja syötiin yhä tiheämmin ja ainoa vaihtoehto jaksaa oli nukkua vierekkäin. Aina kun luulin, että nyt helpottaa, puhkesi seuraava hammas ja vei yöunet. Mitään unikouluja emme jaksaneet edes harkita. Lohduttavia kommentteja ja neuvoja sateli, mutta univelka senkun kasvoi. Ihme kyllä aika teki tehtävänsä ja tänä syksynä Edvin on alkanut nukkua paremmin päivin ja öin. Varsinainen läpimurto tapahtui joitakin viikkoja sitten, kun poika vihdoin nukkui koko yön omassa sängyssään. Kyllähän hän vieläkin heräilee silloin tällöin ja aamulla pomppaa pystyyn 5-6 aikaan, mutta ero entiseen on huima!

Edvin menee nykyisin nukkumaan mielellään ja nukahtaa nopeasti. Tässä leikitään vielä äidin vanhalla kännykällä.

Ihania nappuloita.

Iltajumppakin hoituu samalla.

Hartaasti odotettu luomulaatikkoni saapui perjantaina pienten osoitesekaannusten jälkeen.

Ja tältä se sitten näytti:

Innoissani olen jo kokkaillut Hertalle porkkana-palsternakka-omena-sosetta ja meille aikuisille sosekeittoa lantusta, selleristä, palsternakasta, porkkanasta ja omenasta. Yhdestä porkkanasta jouduin heittämään pois n. puolet ja yksi omena oli sisältä ruskea – muuten mielestäni laatu on vaikuttanut oikein hyvältä. Sen puolesta siis voin ilman muuta suositella tilaamista.

Mitä sitten tulee kustannuksiin, joku hintatietoisempi voisi tietysti kuvien perusteella laskea saiko 25 eurolle vastinetta. Itse laskin, että laatikossa oli 15 sorttia, jolloin jokaiselle (eli esim. salaattiruukulle, neljälle päärynälle jne.) tulee hinnaksi n.1,70€. Vaikuttaa minusta siltä, että kaupasta ostettuna tuollaisen määrän tavaraa saisi jonkin verran, mutta ei mitenkään huomattavasti halvemmalla.

Tosin kaupasta ostamisessa eteen tulisi se ongelma, että ainakin meillä päin joutuisi käymään viidessä eri kaupassa, eikä varmaan silti löytäisi kaikkea tuota luomuna. Kaupoissa kyllä on eroa: tänään kävimme vähän kauempana sijaitsevassa Citymarketissa ja hämmästyksekseni valikoimat olivat aivan eri luokkaa, kuin kahdessa meidän läheltä löytyvässä. Ilmeisesti siis kauppias (vai asiakaskunta?) voi suurestikin vaikuttaa luomutuotteiden saatavuuteen.

Mutta kuten sanottu, tällä hetkellä lähikauppojemme tarjonta on mitä on ja siksi suunnittelen jo uutta tilausta Luomulaatikkoon. Seuraavaksi haluan ehkäpä tilata juures- ja vihanneslaatikon, joka ensi viikolla näyttää tältä:

Porkkana (Suomi)
Punajuuri(Suomi)
Nauris (Suomi)
Maa-Artisokka (Suomi)
Tomaatti (Suomi)
Kurkku (Hollanti)
Jääsalaatti (Suomi)
Keräkaali (Suomi)
Parsakaali (Hollanti)
Purjo (Suomi)
Kesäkurpitsa (Hollanti)

Tässä postauksessa esitelty yhdistelmälaatikko taas on viikolla 44 tämän näköinen:

Banaani (Ecuador)
Omena, eri lajikkeita
Päärynä (Italia)
Kiivi (Italia)
Porkkana (Suomi)
Maa-Artisokka (Suomi)
Tomaatti (Suomi)
Kurkku (Hollanti)
Jääsalaatti (Suomi)
Keräkaali (Suomi)
Purjo (Suomi)
Kesäkurpitsa (Hollanti)

Pienen pojan päivään mahtuu sotkua jos toista. Sukille on kiva syöttää makkarakastiketta, leipiä voi heitellä kaverin kanssa kilpaa ja käsien pesu on oiva tilaisuus vesisotaan. Äidin tullessa hakemaan poikaa hoidosta vastassa on usein varsin erinäköinen kaveri kuin aamulla. Varavaatteet on puettu päälle ja naulakkoon on ilmestynyt pyykkipussi, josta voi tutkailla päivän tapahtumia.

Pienen sottapytyn päiväkotivaatteilla ei hienostella. Ruskea paita Ej Sikke Lej, tummansiniset tightsit Lingon & Blåbär. Jalassa Tohvelisankarien tossut.

Tämä äiti ei tulisi toimeen ilman sappisaippuaa. Ihme aine, poistaa tahran kuin tahran. Aiemmin saippuaa piti hakea luontaistuotekaupasta, nyt tuote oli ilmestynyt marketin hyllylle.

Meidän perheessä lomat vietetään useimmiten mummoloissa. Niinpä pakkasimme taas autoon kimpsut ja kampsut ja ajelimme syysloman viettoon mummon hoiviin. Matkat Edvinin kanssa sujuvat nykyisin jo mukavasti: luemme kirjoja, lauleskelemme ja syömme eväitä. Aiemmilta automatkoilta muistot ovat vähemmän miellyttäviä. Edvinin ollessa vauva päädyimme kerta toisensa jälkeen pysähtelemään ties minne tien poskeen parkumisen vain yltyessä. Kestoa reissuihin tuli monesti tuplasti ja hermot olivat kireällä. Ajaminen kiljuvan vauvan kanssa ei todellakaan ole helppoa tai edes turvallista. Ongelma ratkesi Edvinin siirtyessä kaukalosta turvaistuimeen, kasvot menosuuntaan päin. Uskon pojan kärsineen matkapahoinvoinnista ja nykyinen asento lienee parempi. Kovassa käytössä on edelleen Edvinin lempilevy: Vauvan vaaka. Äiti ja isi yrittävät väliin kuunteluttaa muutakin musiikkia, Ipanapakin on jo tervetullutta vaihtelua aikuisen korville. Voin kuitenkin varauksetta suositella levyä (ja kirjaa) vauvaperheille, meille tuo levy on kovin rakas.

Vauvan vaakaa kuunnellaan autossa ahkerasti.

Matkalla mukana myös laadukasta luettavaa: Kippiautot.

Meillä vietettiin siis eilen ristiäisiä ja Amanda suoriutuikin tehtävästään juhlakaluna varsin mallikkaasti. Varsinaisen toimituksen ajan neiti nukkui ja jaksoi olla kuvattavanakin jonkun aikaa, kunnes väsymys alkoi kääntämään suunpieliä alaspäin.

Vieraina oli pieni porukka lähimpiä sukulaisia ja ystäviä, jotka muistivat meitä ja vauvaa ihanilla lahjoilla.

Ja sitten se arvonta.

Annikan ja Muttikan kristallipallossa oli näkynyt juuri oikea nimi ja mieheni valvovan silmän alla suoritin arvonnan ja voittaja on ANNIKA!! Onneksi olkoon!! Laitatko osoitetietoja sähköpostilla tea miuku ipanalipasto.fi ja kerro myös, kummat sukat haluat.

Suuret kiitokset vielä kaikille arvontaan osallistuneille! :)

Tanja haastoi syyskuvaamaan ipanoita ja tässä otos Edvinistä muutaman viikon takaa. Sittemmin onkin kaivettu kaapista paksumpaa päälle ja erityisesti ongelmallisia minulle ovat hanskat. Peukku ei löydä oikeaa koloa, ei sitten millään! Ennustankin monia hikisiä aamulähtöjä ennen kuin tämä äiti oppii pukemaan lapsensa sukkelasti päiväkotiin. Onneksi ensi viikolla on aikaa harjoitella ajan kanssa: vihdoin koittaa odotettu syysloma!

Hyvää kestovaippaviikkoa minunkin puolestani!

Meillä kestoilee lähinnä pikkusisko. Isosiskon kestoilut lopahtivat keväällä, kun jatkuvasti märät vaatteet/liian paksu vaippa  saivat äidin/lapsen hermon kiristymään liiaksi. Saapa nähdä  kuinka pitkälle tällä kertaa päästään.

Pari vaippaa olen nyt ehtinyt ommella ja lisääkin olisi tarkoitus ja halu tehdä. Minäkin etsintäkuulutan sitä omaa aikaa, jota ei juurikaan ole viimeaikoina näkynyt :) Maijun Kalsarilaatikossa kävin ideavarkaissa ja Pikku Papoosesta lähti tilaukseen sitä ihanaa kukka-pulia. Mitähän se Tanja oli tilannut? Päästäänkö tekemään taas vaihtareita?

Sisävaippa kukkavelouria. Sisäpuolella ja välissä tenceliä.

Pari joustofroteevaippaa. Toisessa sisäpuoli coolmaxia ja toisessa kerros vanhaa froteepyyhettä ja peppua vasten kuivaliinaneulosta.

Luulin, ettei meillä koskaan villahousuiltaisi, mutta tilasin kuitenkin Kestovaippakaupasta Storchenkinder-villikset ja täytyy myöntää, että tykästyin niin, että tilasin sitten vielä Nallevaipat.comista nuo ihanan pinkit HH Woolitkin.

Tanja tilasi syksykuvia.

Meidän kuva on reilun viikon takaiselta metsäretkeltä. Matilda oli aivan haltioitunut maasta löytyneistä mustikoista ja yritti syödä niitä jopa suoraan varvuista. Vauva nukkui tuon reissun vaunuissa, joten vauvan syyskuvat ovat vielä ottamatta, mutta niitä ehkä sitten myöhemmin.

Isi osti Matildalle ikioman polkupyörän vielä näin syksyllä, kun Intersport myi kehuttua Nopsa Jazzy pyörää 40 % alennuksella. Matilda ei vielä oikein ylety polkimille, mutta tälle syksyä riittänee, kun oppii ohjaamaan pyörää, kun aikuinen työntää kahvasta.

Matilda kävi harjoittelemassa pyöräilyä isin kanssa ja äiti kysyy kuvan nähtyään: Missä on KYPÄRÄ? Tästä lähtee kyllä nuhteita isille.

Ihan ensimmäiseksi kiitokset onnitteluista, joita olemme täälläkin saaneet.

Pääsimme lauantaina kotiin sairaalasta ja nyt meillä sitten opetellaankin elämään nelihenkisen perheen elämää. Onhan se kieltämättä aikamoista organisointia, että kaikki saisivat ainakin jotakuinkin riittävän määrän unta, ruokaa ja raitista ilmaa ja mielellään vielä sitä huomiotakin. Nyt miehen ollessa kotona kaikki on vielä aika helppoa, mutta kyllähän se vähän jännittää, että miten me naiset täällä sitten keskenämme pärjätään. Luotan kuitenkin siihen, että onhan ne muutkin selviytyneet, joten eiköhän mekin..ainakin jotenkuten ja onhan noi lapsukaiset sellaisia rakkauspakkauksia, että mikäs niiden kanssa nyt voisi olla vaikeaa ;)

Ai joo ja se kuvan vaatetus. Vauvalla kuvassa viimeisintä syysmuotia ala Tays :D