Ipanalipasto

Olen viime viikkoina viettänyt tuskastuttavan paljon aikaa kaksin Hertan kanssa miehen työmatkojen vuoksi. Kun pitkästä aikaa sain mahdollisuuden, päätin lähteä yksinäni kirpputorikierrokselle. Pääajatuksena oli tuulettaa päätä eikä niinkään tehdä löytöjä – mutta silloinhan sitä juuri jotain löytää, kun ei ole ajatellut. “Kierrokseni” käsitti lopulta kaksi kirpparia pikkukaupungissamme. Aiemminkin on jo tullut todettua, että täältä helmiä löytää helpommin kuin Tampereelta.

Hertalle vaihteeksi vaaleanpunaista. Mayoralin neuletakki, Lindexin body ja Claire.dk:n housut, yht. 6€. En ehkä pukisi näitä kaikkia kerralla, mutta Hertalla saatetaan nähdä vaikkapa body ja neuletakki farkkujen kanssa ja housut valkoisella yläosalla.

Lisää vaaleanpunaista samasta pöydästä. Nämä menevät Hertan kummien vauvalle, mikäli hän on tyttö. :) Claire.dk:ta, paitsi valkoinen paita jotakin minulle tuntematonta merkkiä. Kaikki aivan moitteettomassa kunnossa, yht. 9€. Koot 56-70cm, vaikka kuvassa näyttävät kaikki samankokoisilta.

Hyvin vähänkäytetyt Adidakset kokoa 21, hinta 3€.

Äidille kahdet ihan sopivat mammafarkut, yht. 5€!

Ja vielä pari kirjaa sekä Kvaak Kvaak -peli, joka kuuluu Satunallet -peli- ja askartelukutsujen valikoimiin. Nämä pelit ovat ihania ja laadukkaita ja Kvaak Kvaak saa odotaa kaapissa, kunnes Hertta on varttunut pelailuikään.

En taida kehdata enää toivotella hyvää uutta vuotta, joten olkoon sitten iloista helmikuuta! Tovi on vierähtänyt sitten viime postauksen, mutta onneksi Tea ja Laura ovat pitäneet blogin pystyssä. Osa lukijoista tietääkin syyn hiljaiselooni, joten yhtä hyvin voin sen nyt kertoa lopuillekin. Meidän elämämme meni hiukan sekaisin, kun Ipanalipaston viides lapsi ilmoitteli tulostaan joulukuun puolivälissä. Hertasta siis tulee isosisko 08/10 ja saatatte tulevaisuudessa joutua lukemaan myös äitiysaiheisia postauksia.

Joulu meni ja pukki toi Hertalle vaikka mitä ihanuuksia. Tässä niistä pieni osa. Taaperokärryn idea ei meillä ole vielä oikein auennut, vaikka muuten tukea vasten otetaankin askelia.

Yksivuotissynttäritkin kartuttivat kiitettävästi leluvarastoja. Toisaalta, nyt onkin sitten juhlat juhlittu melkein vuodeksi, joten näillä leluilla pitäisi vähän aikaa pärjätäkin.

Vaatteita ei viime aikoina ole tullut lahjaksi kovin paljoa, asusteita kylläkin. Ensikengät ostimme Hertalle synttärilahjarahoilla, sillä niitä ei etsinnästä huolimatta alennusmyynneistä löytynyt.

Joulu mennä sujahti ja Jouluntoivotuksetkin jäivät tänne laittamatta, mutta ihanaa loppuvuotta nyt kaikille ja laitetaan sitten Uuden Vuoden toivotuksia myöhemmin. Ihan mukavissa merkeissä se Joulu meillä menikin. Lahjoja tuli hiukan liikaa ainakin Matildalle, mutta täytyy sanoa, että kaikki lahjat olivat kuitenkin niin ajatuksella hankittuja ja mieluisiakin, että kiitollisia olemme, tietenkin.

Tässä pieni otos lahjoista, jotka ehtivät vielä kuvattavaksi

Äiti ilahtui valtavasti näistä kahdesta kirjasta

Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua ja Juju – erilainen lastenvaatekirja

Lelut ovat alkaneet vallata asuntoamme. Voi niitä aikoja, kun riitti yksi helistin, yksi purulelu ja pari muuta. Nyt leluja alkaa olla joka paikassa senkin vuoksi, että myös Hertta alkaa olla joka paikassa.

Itse emme ole kauheasti leluja ostelleet, mutta lahjoina ja tuliaisina niitä on tullut vaikka millä mitalla. Suurin osa on tosi kivoja eikä mitään hirveitä ääniä pitäviä kauhistuksia ole onneksi meille eksynyt. On kuitenkin aika miettiä miten tätä lelupaljoutta oikein hallitaan. Pistetäänkö osa jemmaan ja vaihdetaan sopivin väliajoin taas käyttöön? Laitetaanko läpileikityt kiertoon? Vihjaistaanko sukulaisille ja tuttaville, että leluja alkaa olla tarpeeksi? Miten teillä toimitaan?

Olemme miehen kanssa molemmat olleet lapsena lego-hulluja ja odottelemme jo malttamattomana sitä, että Hertan kanssa pääsisi rakentelemaan. Niinpä oli pakko tarttua tilaisuuteen, kun työkaverini tarjosi ihania vauvalegoja, joita ei kuulemma enää edes valmisteta. Nämä on suunnattu 6-18kk ikäisille, eli vielä nuoremmille kuin Duplot.

Vielä ei Hertta varsinaisesti osaa rakentaa, mutta purkaa kyllä. Osa palikoista helisee ja niitä on kiva huiskuttaa. Äärettömän hauskaa on, kun joku ajaa pyörällisellä palikalla kylkeen. Ja myös muovinen säilytyslaatikko on ihan huippu.

Lahjaksi on saatu viime aikoina mm. ensinukke, jossa kiinnostavinta ovat tällä hetkellä silmät, joita voi sormella kokeilla ja kaivaa. Babar-pehmolelu tuo äidille muistoja mieleen. Puolipallon mallisista palikoista saa joko tornin tai kokonaisia palloja.

Rakas kummipoikamme juhlii ensimmäisiä synttäreitään ensi viikonloppuna, ja niinpä uskaltauduimme Edvinin kanssa lelukauppaan lahjaostoksille. Molemmat pojat ovat täysiverisiä moottorimiehiä ja nyt aikomuksenani oli ostaa kummipojalle nukke. Edvin sai omansa kesällä ja nukkevauvaa suukotellaan päivittäin. Itsenäisiin leikkeihin Edvin ei nukkeaan kelpuuta, vaan pörrää ennemmin ympäri asuntoa huutaen: “KAI, KAI! HIKKA”, jolloin leikitään kaivurin ja rekan kanssa.

Juhlahumu jatkuu pitkin syksyä ja niinpä minua kiinnostaisi muiden lahjaostokset ja -mieltymykset. Mikä on sinun viimeisin lahjaostoksesi? Mitä toivoisit lahjaksi omalle lapsellesi?

Babi Corolle-nukke on konepestävä ja toivottavasti kummipojalle mieleinen.

Ystäväpiirimme on saanut nauttia vauvantuoksusta, kun kakkoskierros on täydessä käynnissä. Tässä tuliainen vastasyntyneelle pojalle. Tossut ovat Tohvelisankareilta.

PS. Nukkeostokset sujuivat muuten mallikkaasti, mutta poislähtö sai Edvinin raivokkaisiin kyyneliin: upea työkoneruokailusetti piti jättää kauppaan.

Määräsin itseni ostolakkoon, sillä meillä on alkamassa kuivat ajat: vanhempainvapaakauteni loppuu muutaman viikon päästä eikä kotihoidontuella paljon shoppailla. Lakko ei kuitenkaan koske kirppiksiä ja Hertan kanssa olemmekin ahkerasti kierrelleet niillä viime viikkojen aikana. Tämänkertaiset löydöt on tehty Radiokirppikseltä ja Kontti kierrätystavaratalosta Tampereelta sekä Ylökirppikseltä Ylöjärveltä.

Perusvaatteita: taas yhdet Lindexin velourit (mutta kun ne on niin hyviä) ja bodeja (Lindex, Kappahl ja H&M). Näillä yhteensä hintaa alle 8 euroa.

Aivan hämmästyttävä löytö: virheetön PoP:in trikoohaalari 2 euroa! Pakko oli ottaa mukaan, vaikka vähän riskillä mentiin, kun on kokoa 68cm.

Mutta mahtuu vielä, ja menköön sitten vaikka Tean vauvalle kun ei enää mahdu.

Paksu kypärämyssy ja pikkuiset Nike Free -tossut. Nuo lenkkarit nyt olivat ihan hölmö ostos, mutta pakko oli saada, kun äidillä ja isälläkin on Freet.

Ja vielä vähän krääsää: Hertalle hertta-lautanen ja muovinen lentokone (hitti) sekä maatuskatyynyliina, josta on tarkoitus tuunata jotakin.

Laitetaanpas nyt ihan oma juttunsa  meidänkin kirjasuosikeista.

Matilda opettelee nyt kovaa vauhtia puhumaan ja kirjat ovat olleet siinä tärkeässä osassa. Ensin lähdettiin eläinten äänistä ja tällä hetkellä harjoitellaan lyhyitä lauseita ja verbejä (esim. leikkaa tukkaa).

Matildan mielestä parasta kirjoissa onkin kuvien tutkiminen ja niistä keskusteleminen. Iltasadun kuunteluakin on isän kanssa harjoiteltu, mutta vielä pelkkä kuunteleminen tuntuu olevan vähän liian  haasteellista.

Nyt kiinnostuksen suuntaus näyttäisi selvästi olevan kohti yksityiskohtaisempia kuvia, mutta erilaiset kurkistus- ja luukkukirjatkin pitävät pintansa edelleen.

Keräsin tähän muutamia meidän suosikkeja:

Matildan suurin suosikki tällä hetkellä on tämä Ensimmäiset 1000 sanaani -kirja. Kirja tarttui mukaan Helsingin reissulla jostain tarjouspöydästä pilkkahintaan. Kuvat eivät ehkä ole ihan parhaasta päästä ja käännöskirjana mukana on varsin erikoisiakin juttuja, mutta Matilda rakastaa etsiä sivun reunoilla olevia esineitä isosta kuvasta. Kirjassa on myös laskemiseen ja väreihin liittyviä juttuja.

Maisa-hiiri on sekä Matildasta ja äidistä aika ihana.

Tässä kirjassa on vastakohtia tai ainakin jotain sinnepäin. Tämä haetaan usein hyllystä tutkittavaksi ja yllä olevalta sivulta Matilda osaa nimetä jo melkein kaikki asiat.

…mutta mitä tuumitte tästä aukeamasta?

Iki-ihana Kuinka myyrä sai housut ja muita kertomuksia on äidin vanha kirja ja oikea klassikko, jota vaalitaan hartaudella. Zdenek Milerin kuvat ovat ihania aikaansa kuvaavia taideteoksia. Matildakin tykkää tästä, mutta äiti taitaa tykätä vielä enemmän :)

Mauri Kunnaksenkin kirjat alkavat olla jo klassikkoja. Suuri urheilukirja on myös äidin vanha ja oli muuten suosikki silloinkin. Aina se vaan jaksaa naurattaa, kun hirvi syö suunnistusrastin ja Kössi Kumu on taas unohtanut irrottaa moukaristaan. Juuri olleet yleisurheilun MM-kilpailut sopivat hyvin yhteen tämän kanssa ja nyt meillä otetaankin juoksulähtöjä niinkuin telineistä konsanaan.

Vielä vaikkapa loppukevennykseksi tällainen äidin vanha Teemme työtä -kirja. Tässä kirjassa esitellään ammatteja ja työpaikkoja 70-80 -lukujen vaihteen tyyliin. Tästä ovat irronneet monet hyvät naurut. Vai mitä sanotte näistä:

Autokorjaamolla ei ole tietenkään yhtään naista, paitsi konttorissa sihteeri ja autossa istuva sievä ajaja. :D

Pitäähän leipomossa yksi ahne poika olla.

Hyvin rikas – mainio ammatti. Taidan ryhtyä sellaiseksi.

Opettajaäidin lapsena Hertta on joutunut tutustumaan kirjallisuuteen vastasyntyneestä lähtien. Erityisen paljon meillä tykätään loruista ja runoista. Niitä löytyy kirjahyllystä aika monta kirjaa ja mielellään äiti ostaisi monta lisää. Rahatilanne nyt ei ikävä kyllä sitä mahdollista, mutta onneksi on olemassa kirjasto.

Kirsi Kunnas on klassikko ja yksi suosikkimme. Tähän kirjaan on koottu helmiä vuosien varrelta.

Parhaita ovat lorut, joissa on aikuisenkin mielestä jotakin hauskaa.

Tätä on myös luettu paljon, vaikka emme koiraihmisiä olekaan.

Kanapolkka hauskuuttaa aina.

Kirjastosta lainasimme Mervi Heikkilän lehmäkirjan.

Näitä lukiessa tulee väkisin hyvälle tuulelle.

Marsa Pihlajan Eläinten maa oli varsinainen kirjastolöytö. Tämän haluaisin meille omaksi.

Kuvitus on aivan mahtavaa ja netistä lunttasinkin, että Pihlaja on graafikko.

Paljastakaapas omat suosikkinne, niin pääsemme penkomaan lisää kirjaston hyllyjä. :)

Kävimme tänään katsomassa Tean pikkuruista vauvaa. Vauvalahjoja on aina kiva ostella, mutta mitä viedä lapselle, joka ei ainakaan välttämättä tarvitse vaatteita? :D

Korttina Onni ja Ilona -katselukortti.

Pienenpieni Nalle Nöttönen -sisävaippa ja väriin sopiva näpsy.

70cmx70cm Mam-harso ja taitteluohjeita. Tea ei ole koskaan käyttänyt harsoja, jäämme odottamaan raporttia. :)

Olihan sinne yksi vaatekin pakko mukaan tuupata. Dunsin Gingerbread-body – Hertalla on tämä sama 74-senttisenä. Neitien ikäeroksi tuli lopulta päivää vaille 7 kuukautta.

Ja vielä reippaalle isosiskolle Barbapapa-salkku ja prinsessakirja.