Ipanalipasto

Mitä vaatekappaletta inhosin pienenä eniten?

Farkkuja

Millaisia housuja käytän nykyään eniten?

Farkkuja

(No okei, niitä kulahtaneita verkkareita, mutta sitten seuraavaksi)

Toivottavasti lapseni eivät inhoa farkkuja, koska niitä on kertynyt vähän salakavalastikin useita. Ehkäpä farkut ovatkin nykyään vähän mukavampia kuin n. 30 vuotta sitten ja toisaalta kotioloissa tytötkin ovat yleensä niissä verkkareissa ja farkut laitetaan sitten, kun lähdetään jonnekin.

Farkkujen kanssa sopii huppari. Niitäkin on kertynyt. Ne on vaan kivoja. Menevät kesällä takkina ja viileämmällä välivaatteena. Näyttävätkin kivoilta – reippailta – niinkuin meidän tytöt :)

Amandalla Gapin body ja Matildan perintöä olevat Lindexin farkut. Matildalla äidin ompelemat “Novat”, joista lisää alempana.

Nova Starin college-takki, jonka lasken nyt huppareihin ja taas ne kopio-Novat, joista vielä alempana lisää..

Monet ovat kehuneet Nova Starin farkkuja ja lopulta sitten innostuin hankkimaan Matildallekin sellaiset. Löysin yhdet Huutiksesta uutena hintaan 28 euroa ja se tuntuikin sopivammalta hinnalta housuista, joiden sopivuudesta ei ollut tietoa. Tykkään mallista. Resorilahkeissa on kasvunvaraa, mutta ne eivät laahaa maata ja vyötäröresori on sopiva meidän hoikalle neidille. Väristä en tykkää ihan kauheasti, mutta varmasti se pesujen ja käytön myötä paranee. Paksu kangas kestää varmasti ulkoleikitkin. Ne ovat siis tuossa alla ruskealla resorilla.Nuo toiset ovat kopiot tai jotain sinnepäin.

Mallihan on aika simppeli, joten oli pakko koittaa tuollaisten ompelua itsekin, vaikka olin päättänyt, etten koskaan ompele farkkuja. Kaivoin lupaa kysymättä isin kaapista isin farkut ja leikkelin palasiksi. (Oli ne jo takapuolesta puhki kuluneet.. ). Kaava on Ottobresta, mutta olen muokannut sitä aika rankalla kädellä. Lisäsin resorit, ompelin eteen taskut käyttäen farkkujen alkuperäisiä taskuja ja taakse aplikoin tarkoituksellisen huolimattomasti sydämet. Yllättävän kivat housut niistä tuli.

Hempeilyyn Zaran huppari (tuliainen Prahasta) ja Pampolinan jätskifarkut (viimekesäinen ale-ostos Modekids:ltä).

Ale-ostoksia Modekids:ltä nämäkin. Cakewalkin huppari ja housut.

Gapin huppari ja Lindexin farkut. Tuollaiset käännettävälahkeiset farkut osoittautuivat viime kesänä oivallisiksi jokasään farkuiksi.

Prinsessalle Lindexin Princess-huppari ja Gantin farkut (Village Kids:ltä)

Lindexin iiihana tunika ja parit farkut, joiden kohtalo on vielä vähän epäselvä. Bodenin farkut ovat suloiset, mutta niissä on liian löysä vyötärö. Lindexin farkut taas ovat coolit, mutta ne ovat ehkä liiankin pillit.

Amandan Gap-huppari ja H&M:n ihanan pehmeät perhos-farkut (ja kuvausavustajan jalka).

Farkkumekkoa äidille ja tyttärelle. Äidin mekko Lindexiltä ja Matildan H&M:ltä.

Kiitos, että jaksoit lukea, vaikka tästä tulikin näin pitkä..

Sain vihdoin kuvattua kangasvarastojani tai siis uusimmat ostokset, joten pääsen kirjoittamaan lupaamani kangaspostauksen. Kuvat ovat vähän surkeita, kun taas tuli kiireellä kuvattua ja pienempi termiitti halusi kokoajan tulla mukaan järjestämään, mutta toivottavasti niistä jotain selvää saa.

Tosiaankin on tullut vähän hamstrattua näitä kankaita, mutta kun on tullut vastaan niin ihania. Ei puutu enää kuin sitä ompeluaikaa..

Minulla on joitakin visioita siitä, mitä näistä voisi syntyä, mutta kovasti kiinnostaa myös se, millälailla jatkojalostettuna te muut näkisitte nämä kankaat. Heitelkääpä ajatuksia!

Anna Maria Hornerin, Amy Butlerin ja Heather Baileyn puuvillakankaita Gone to earth -kaupasta Englannista sekä Iinulta ja Polinkalta Suomesta.

Nämä puuvillat ovat Holland fabric House:sta. Maatuskakangas on jo leikattu tunikaksi.

Hilcon samettia Dot’s N Sripes:lta. Ruususametti ja vihreä pilkkupuuvilla Iinulta.

Pallotrikoota meidän paikallisesta Kilometristä.

Pääsin vihdoin ja viimein käymään Tritex:llä. Sinnehän onkin meiltä matkaa oikein muutama kilometri. Löytöni olivat aika punaisia, mutta mahtui joukkooon tuo sininen sydäntrikookin. Ehdottomasti pitää mennä uudestaankin.

Kesäinen hedelmätrikoo ja keltainen joustofrotee tarttuivat eilen mukaan Ideaparkin Eurokankaasta.

Tänään piirtelin Tanjalta lainassa olevista lehdistä useammankin kaavan, joten toivoa on, että nämä joskus nähtäisiin myös valmiina vaatteina.

Lupasin postailla seuraavaksi kankaista, mutta laitankin nyt ensin muutaman kuvan jo valmistuneista ompeluksista.

Pilkkupaita syntyi Dots N Stripes:lta (erinomainen palvelu tuolla muuten, suosittelen.) tilatusta puuvillapopliinista.  Kanttausten ruudullinen vinonauha on Iinulta. Kaava Ottobren numerosta 1/08. Tykkään kaavasta tosi paljon. Näyttää kivalta ja on helppo ommella ja versioida tunikaksi ja mekoksikin. Tässä kaavassa oli muuten pienin koko 98 cm, mutta piirsin tuon lähes ilman saumanvaroja, niin ei tuosta mitenkään kovin iso Matildalle tullut ja aika kesäinen paitahan tuo onkin. Samasta lehdestä löytyy sama malli pienempänäkin, mutta edestä napitettavana. Siitä saa varmasti helposti muunnettua tällaisen pureromallinkin, jos siis joku pienempää kokoa sattuu kaipaamaan.

Tilasin jo ennen Joulua pilvi-interlockia Ikasyriltä ja siitä tuli tuollainen mekko/tunika. Kaava on Suuresta Käsityölehdestä 10/05. Pidensin tosin hihat pitkiksi ja levensin hieman helmaa. Kiva kaava tämäkin ja samalla kaavalla, taas hieman muokatulla tosin, on tulossa jo toinenkin tunika. Ikasyrin kankaasta sekin.

Ikasyrin tähtitrikoosta taas piti heti hurauttaa pikapipo kevättä odottamaan.

Ja tämä se on yksi murheenkryyni. Löysin tämän haalarin kaavan viime vuoden viimeisesta Ottobresta (kiitos vaan lainasta Tanja!) ja tykästyin. Varastossa ei ollut muuta sopivaa kangasta riittävästi, niin tein sitten tästä Kestovaippakaupan raidallisesta joustofroteesta. Älyvapaata, koska kohdistettavia piiitkiä saumoja on ihan liikaa. No, ihan siedettävät niistä saumoista kuitenkin tuli. Ajattelin myös yksinkertaistaa kaavaa ja vaihdoin etuosan vetoketjun avattaviksi olkaimiksi. En miettinyt asiaa loppuun asti ja kanttasin olkaimet tosi typerästi ja nyt ne näyttävätkin siltä. Napit puuttuvat edelleen, koska en ole vielä keksinyt parasta tapaa, millä noista saisi fiksun näköisen. Vaan eipä siinä vielä kaikki. Ommellessa sain tuhottua kaksi kaksoisneulaa. Mikä ihme siinä on, että niitä menee nyt kuin hevoselle heiniä? Onko kukaan muu törmännyt samaan ilmiöön? Olisiko koneessa kenties huollon/öljyämisen paikka? Kone siis tekee paksummassa kohdassa helposti niin, että suttaa langan ja samalla vääntyy neula ja se siitä sitten. Osa haalarin kanttauksista onkin ommeltu siksakilla, kun päätin jo välillä heittää vesilintua koko kaksoisneulalla.

Yhden puseron tein vielä kuitenkin Ikasyrin yksivärisestä interlockista ja meniköhän se vähän paremmin, kun kanttaukset olivat ohuemmat..en nyt muista enää, mutta en tiedä, uskallanko enää ommella resorikantteja.

Ensi kerralla sitten kankaita :)

Joulu mennä sujahti ja Jouluntoivotuksetkin jäivät tänne laittamatta, mutta ihanaa loppuvuotta nyt kaikille ja laitetaan sitten Uuden Vuoden toivotuksia myöhemmin. Ihan mukavissa merkeissä se Joulu meillä menikin. Lahjoja tuli hiukan liikaa ainakin Matildalle, mutta täytyy sanoa, että kaikki lahjat olivat kuitenkin niin ajatuksella hankittuja ja mieluisiakin, että kiitollisia olemme, tietenkin.

Tässä pieni otos lahjoista, jotka ehtivät vielä kuvattavaksi

Äiti ilahtui valtavasti näistä kahdesta kirjasta

Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua ja Juju – erilainen lastenvaatekirja

Meidän ale-paketti Bodenilta saapui eilen ja tässäpä sen sisältöä:

Ruskea villakangastakki Matildalle kokoa 2-3 v.

Ei onneksi ole niin iso, kuin pelkäsin, joten saattaapa hyvinkin sopia ensi syksynä. Aika ohut takki, joten ei paras talvipakkasille, mutta enpä tätä ulkoleikkeihin ajatellutkaan. Malli vaikuttaa tosi kivalta, vaikka Matilda ei suostunutkaan vielä sovittamaan.

Ulkoiluun Matildalle tällainen toppis myös kokoa 2-3 v. fleece-vuorilla ja ohuella vanulla.

Molemmille tytöille kissapaidat kokoa 1 1/2 – 2 v. ja 3-6 kk. Matilda valitsi itse omansa.

Pukinkonttiin tuli vielä yksi juttu, mutta se jääköön salaisuudeksi.

Loppuun pupu-hattu, jonka hurautin Matildalle kiireellä, kun paukkupakkaset kolkuttelivat jo ovella. Ei ihan priima, mutta Matilda tykkää ja sehän riittää :) Tekoturkispala ja vuorin velour Eurokankaasta. Kaava sovellettu Suuren käsityölehden 1/07 toppalakin kaavasta.

Meidän talvivaatepostauksemme tulee vähän myöhään, mutta eipä talvisista ilmoistakaan vielä kauaa ole saatu nauttia. Lisäksi Hertan talvivaatevarasto on päivittynyt ihan viime päiviin saakka, ja vasta nyt meillä alkaa olla kasassa toimiva setti, jolla pitäisi pärjätä talven yli.

Tea jo esittelikin Hertta-haalarin, mutta on se niin hieno, että ansaitsee tulla mainituksi toiseenkin kertaan. Joku vanhan blogini lukija ehkä muistaa, kun kesällä yritin löytää Kikkidin sydänhaalaria Hertalle. Eihän sellaista löytynyt, mutta kuin ihmeen kaupalla Tea löysi ihan suomalaisesta nettikaupasta täsmälleen samaa sydänfleeceä. Ja nyt tuo ihanuus on siis valmis! Ajoituskin oli hyvä, sillä meidän tähän asti käyttämä “autoiluhaalari” alkaa käydä pieneksi. Hertta-haalari on siitäkin kiva, että sen kanssa sopivat monenväriset asusteet. Eniten ehkä pidän tummanpunaisista. Kuvan myssy ja kengät ovat kirpparilöytöjä, tumput Kappahlista.

Benettonin toppatakin huusin Hertalle tutulta myyjältä. Takki on ihanan pehmoinen ja tervetullutta vaihtelua ainaisiin “tyttöväreihin”. Myssyn neuloi mummu ja tuunasi äiti.

Ja onhan meillä sitten vielä tämä heinäkuussa (!) ostettu Minymon haalari, joka sekin on jo kertaalleen esitelty vanhassa blogissani. Tähän en oikein ole löytänyt mieleisiäni asusteita – tuo vaaleanpunainen on senverran erikoinen sävy (kuva vääristää), että mitkään myssyt tai tumput eivät siihen täysin sovi. Tammialeista yritänkin löytää ehkäpä ruskeat asusteet tämän haalarin kanssa käytettäväksi.

Jossain pienissä ajan rakosissa on tullut hiukan ommeltua ja neulottuakin. Sen olen huomannut, että kun kiireessä aina tekee, niin sutta ja sekundaakin tulee harmillisen paljon. Tässä nyt kuitenkin näytille jotakin onnistunutta ja ei ihan niin onnistunutta.

Pari sisätäyttövaippaa Amandalle:

Turkoosi kangas on Kangastukusta tilattua bambusatiinia. Ihanan tuntuinen kangas ja hehkuva väri. Tein tästä myös housut Amandalle, mutta ne ovat kyllä minun makuuni vähän liian hohtavat, mutta päällä varmaankin tosi mukavat. Tuossa vaipassa on kaksinkerroin taiteltava läppäimu, joka ainakin uutena on vähän vaikea saada pysymään ojennuksessa vaipassa, mutta katsotaan miten käy, kun päästään kunnolla käyttämään vaippaa. Nyt se on pesty vasta kerran. Kaava Suuresta käsityölehdestä 1/08 .

Toinen vaippa vadelmanpunaisesta joustofroteesta, joka löytyi Eurokankaan palakorista. Sisäpuolella Kestavaippakaupan tenceliä. Sama kaava kuin edellisessä.

Tämän “Hertta-haalarin” valmistumisesta olen NIIN iloinen. Aloitin projektin jo ennen Amandan syntymää ja pelkäsin, etten saa tätä ikinä valmiiksi. Paksu ja epätasainen kangas oli haastava ommeltava, mutta tulihan siitä haalari lopulta vaikka välillä meinasi olla mutkia matkassa. Kaava Ottobresta ja kanga löytyi joskus kesällä Pikku-Auringosta.

Kestovaippakauppaan on tullut uusia frotee-kankaita ja tämän näin heti Matildan housuina. Piirsin kaavan toisista housuista, koska halusin ylhäältä kapean ja lahkeista hiukan levenevän mallin. Laitoin kuitenkin lahkeisiin kuminauhat, jotta käyttöikä olisi pidempi.

Vanha tuttu Novitan vauvamyssy ihanaisesta Sublimen merinovilla-silkki -langasta. Tästä tuli liian iso, vaikka pienensin silmukkamäärää ja vähensin kerroksia. Harmittaa, mutta toivottavasti menee keväällä. Solmimisnauhat puuttuvat vielä. Into vähän lopahti, kun ei tullutkaan sopiva.

Myllymuksujen Piparikukka-kankaasta tuli mekko Ottobren (en nyt muista numeroa,  sorry) kaavalla. Tähän tuli liian lörppä kaula-aukko eteen, mutta olisi kauhea työ purkaa, niin olkoon.

Viimeisenä eiliset löytöni SPR:n Kontista. Hauska Finlaysonin retro tyynyliina jalostunee mekoksi jossain kohtaa. Tampellan “Nappi” -kankainen pöytäliina (vai verhoko) oli myös pakko napata mukaan. Joku mekontapainen siitäkin varmaan tulee.

En ole yleensä sellainen ihminen, joka vaivautuisi antamaan palautetta palvelusta, ellei joku mene ihan täydellisen pieleen tai ole aivan mykistävän erinomaista. Itsekin olen muutaman vuoden tehnyt asiakaspalvelutyötä ja tiedän, että joskus huonona päivänä ottaa todella koville hymyillä sen kymmenennen hankalan tapauksen kohdalla. Toisaalta tiedän myös miten mitättömän pienillä teoilla tai sanoilla asiakkaan lopulta saa tyytyväiseksi. Tiskin toisella puolellakin oli mukavaa vastaanottaa positiivista palautetta. Erityisesti mieleen on jäänyt eräs kerta, kun selvitin koko aamupäivän jotakin sotkuisaa tapausta tuohtuneen miesasiakkaan kanssa. Kun palasin takaisin lounastauolta, minua odotti tuokkosellinen mansikoita, jotka kyseinen mieshenkilö oli käynyt minulle jättämässä, pahoitellen omaa kiukkuisuttaan ja kiittäen hyvästä palvelusta.

Tämän postauksen päätin kirjoittaa siksi, että parin viime viikon aikana minulle asiakkaana on sattunut erikoisen monta epätavallista tilannetta. Niinhän se on, että palvelun laatu mitataan, kun kaikki ei mene ihan niin kuin pitäisi. Aloitan tapauksella, joka olisi voinut hoitua paremminkin ja säästän omat virtuaaliset mansikkatuokkoseni viimeiseksi.

1. Tilasimme ystäväni kanssa vaippakankaita ja -tarvikkeita Veikeestä, jossa olen aiemmin menestyksekkäästi asioinut. Tällä kertaa kuitenkin tilauksen 40cm hamppukangaspala oli kutistunut 30cm pituiseksi. Tällaisessa tilanteessa pitäisi mielestäni myyjän

a) pahoitella tapahtunutta, mielellään vuolaasti, sillä oletettavasti asiakkaalle koituu tästä enemmän tai vähemmän harmia

b) selvittää miten asikas haluaa tilanteen korjattavan (rahojen palautus, uusi kangas tms.)

c) ja tämän selvitettyään ilmoittaa selkeästi miten asia saatetaan päätökseen.

Meidän tapauksessamme tilannetta ei pahoiteltu yhdessäkään sähköpostissa eikä myöskään puhelinkeskustelussa. Kun myyjän ehdottama tapa hoitaa tilanne ei meille sopinut, kului useampi viikko, ennen kuin saatiin lopulta sovittua, että uusi kangas lähetetään postitse eikä vanhaa tarvitse palauttaa. Kuinka erilainen tunnelma olisikaan jäänyt, jos näin olisi toimittu heti alun alkaen! Nyt tuloksena oli (ainakin) kaksi asiakasta, jotka tuskin palaavat.

2. Ipanalipastossa jo kaksi postausta ansainnut Luomulaatikko toimitti viime viikolla tilaukseni väärään osoitteeseen. Kun laatikkoani ei sovittuna päivänä kuulunut, lähetin sähköpostia yritykseen. Seuraavana aamuna sieltä soitettiin ja selvisi, että samalla kadulla eri numerossa asuvat olivat vahingossa saaneet laatikkoni. Tästä oltiin pahoillaan ja kerrottiin, että jos olisin mailaamisen sijaan soittanut, olisin jo samana päivänä saanut tilaukseni perille. Nyt toimitus tuli päivän myöhässä ja mukana oli extrana pussillinen kuivattuja hedelmiä. Mielestäni hyvää palvelua! :)

3. Tilasin Ottobre-lehden (tai oikeastaan sain sen lahjaksi) ja innostuneena aloin selata ensimmäistä kotiin kannettua numeroa. Hämmästys oli suuri, kun huomasin, että puolet lehdestä oli kirjoitettu ruotsiksi! Soitin heti asiakaspalveluun ja selvisi, että painotalossa on tapahtunut virhe ja kieltä vaihdettaessa osa tekstistä on jäänyt väärän kieliseksi. Tästä oltiin kovasti pahoillaan ja uusi, kokonaan suomenkielinen versio luvattiin lähettää. Se saapuikin todella nopeasti ja mukana oli Creative Workshop-ohjepaketti paidan ompeluun. Jälleen tyytyväinen asiakas! :)

Hyvää kestovaippaviikkoa minunkin puolestani!

Meillä kestoilee lähinnä pikkusisko. Isosiskon kestoilut lopahtivat keväällä, kun jatkuvasti märät vaatteet/liian paksu vaippa  saivat äidin/lapsen hermon kiristymään liiaksi. Saapa nähdä  kuinka pitkälle tällä kertaa päästään.

Pari vaippaa olen nyt ehtinyt ommella ja lisääkin olisi tarkoitus ja halu tehdä. Minäkin etsintäkuulutan sitä omaa aikaa, jota ei juurikaan ole viimeaikoina näkynyt :) Maijun Kalsarilaatikossa kävin ideavarkaissa ja Pikku Papoosesta lähti tilaukseen sitä ihanaa kukka-pulia. Mitähän se Tanja oli tilannut? Päästäänkö tekemään taas vaihtareita?

Sisävaippa kukkavelouria. Sisäpuolella ja välissä tenceliä.

Pari joustofroteevaippaa. Toisessa sisäpuoli coolmaxia ja toisessa kerros vanhaa froteepyyhettä ja peppua vasten kuivaliinaneulosta.

Luulin, ettei meillä koskaan villahousuiltaisi, mutta tilasin kuitenkin Kestovaippakaupasta Storchenkinder-villikset ja täytyy myöntää, että tykästyin niin, että tilasin sitten vielä Nallevaipat.comista nuo ihanan pinkit HH Woolitkin.

Tanja tilasi syksykuvia.

Meidän kuva on reilun viikon takaiselta metsäretkeltä. Matilda oli aivan haltioitunut maasta löytyneistä mustikoista ja yritti syödä niitä jopa suoraan varvuista. Vauva nukkui tuon reissun vaunuissa, joten vauvan syyskuvat ovat vielä ottamatta, mutta niitä ehkä sitten myöhemmin.

Tällä viikolla vietetään kestovaippaviikkoa. Sen kunniaksi meillä iloitaan jo kahdesta äidin itse ompelemasta vaipasta. :)

Ensimmäinen vaippatekeleeni oli sienet ja siilit -kankainen taskuvaippa. Piirsin itse kaavat hyviksi havaittuja vaippoja apuna käyttäen ja ompelin Maijulta saamani ohjeen mukaisesti. Ja eihän se vaikeata ollut, ilman saumuriakin pärjäsi hienosti. Reisikuminauhat jäivät ensimmäisessä versiossa liian löysiksi, mutta sain onneksi korjattua tilanteen pujottamalla kujiin toiset, kireämmät kumpparit.

Mustavalkoisen vaipan kuorikankaan sain vaihtarina Tealta. Toinen kerta olikin jo helpompi ja valmista tuli nopeammin. Lähetän kiitokset kaikille kullanarvoisia neuvoja antaneille – enpä olisi uskonut, että saan oikeasti aikaan toimivia vaippoja. Ja ilman kursseja. :) Lisää kankaita on tilattu, sillä kyllähän tähän hurahtaa. Vähän on vielä haussa se paljonpuhuttu oma aika, jota ompeluun käyttäisi… Illalla Hertan nukkumaanmenon jälkeen kun ei vireystila ole aina ihan paras. Mutta onneksi meidän vaippatilanne on sen verran hyvä, ettei kauheaa kiirettä ole valmista saada. Pikku hiljaa sitten varastoin pieneksi jääviä tai laitan kiertoon ei niin suosittuja vaippoja.

Syksy on kauneimmillaan ja Herttakin sai tutustua ihan läheltä pudonneisiin lehtiin. Päällä on Matildan vanha Reimatec, jonka onneksi saimme lainaan, kun keväällä hankittu punainen haalari osoittautuikin liian pieneksi fleece- tai villahaalarin päälle. Pipa on hankittu kaveriksi ensi kevään haalarille, mutta sopii myös tähän hienosti.

Haastankin tähän loppuun Lauran ja Tean nappaamaan syyskuvat omista ipanoistaan ja julkaisemaan ne seuraavissa kirjoituksissaan.

Ja muistattehan arvonnan, joka löytyy edellisestä postauksesta!