Ipanalipasto

Jalkojeni alla litisee. Jalkojeni alla lotisee.
Jalkojeni alla litisee. Jalkojeni alla lotisee.
Mitä se on? Mitä se on?
Se on vettä ! Vettä – aitoa kuravettä!
(Räntärock , Eve Alho)

Marraskuu on näyttänyt meille parastaan ja mahdollistanut vaatetuksen teknisten ominaisuuksien monipuolisen testaamisen, mutta sääennuste lupaa, että kunhan joulukuu alkaa, niin talvikin saapuu tai ainakin pakkaset. Sitä odotellessa!

Nimittäin Edvinin huoneen seinä! Maalien värikoodit olivat menneet sekaisin, jonka vuoksi värinä oli ensin öklöttävä oranssi, mutta nyt tuo on saatu piiloon ja seinä näyttää siltä miltä pitikin. Seinä ei ole kokonaan punainen, vaan reunat ovat valkoiset, kuten muutkin huoneen seinät.

Piipaapiipaa, kirkasta on!

Lastenhuoneen Retrokello löytyi täältä: http://www.ecocentric.co.uk/. Kello on tehty kierrätetyistä kahvikupeista ja nettikaupasta löytyy paljon muutakin jännittävää ekotavaraa. Laitoimme harkintaan myös tämän kokoontaitettavan pahvi-iglun:

Harkinnassa on myös valkoiselle seinälle jonkinlainen koristetarra. Nämä Lilleri Lallerin autotarrat olisivat varmasti Edvinin valinta:

Tosin täältä löytyisi enemmän äidin mieleisiä seinätarroja: http://www.domestic.fr/ , mutta taitaa Edvinin mieltymys viedä voiton tällä kertaa.

Edvinillä ei ole oikeastaan paljon käyttövaatteita ja lempivaatteita on sitäkin vähemmän. Niitä mieleisimpiä sitten pesemme ahkerasti ja kulutusaste on kova. Valitettavasti käyttövaatteissa halvempien ketjujen vaatteet eivät tunnu toimivan moitteetta, ja tätä tekosyytä käyttäen tilasin Edvinille lisää hyväksi todettua Nova Staria. Se on ehdottomasti yksi lempimerkeistäni, ellei peräti ykkönen. Lukuisien pesujen jälkeenkin vaatteet säilyttävät kuosinsa ja kokonsa. Nyt meillä on käynnissä 90cm vaatteiden metsästys, pojalla tuntuu olevan kasvupyrähdys – ainakin ruokahalusta päätellen. Fleece-huppariin sain lisäinspiraation päiväkodin opettajan kommentista: “Olisikohan teillä Edvinille jotakin fleeceä, kun poika on tuntunut olevan hieman kylmissään ulkoilun jälkeen?” Voitte uskoa, että huvitti ja nolotti yhtä aikaa!

Verkkarit ja hupparin tilasin Sisukkaalta. Nova Starin housut mahtuvat pitkien resorien ansiosta pitkään (meillä jopa kolmen koon ajan) ja kestävät jatkuvaa pesua hyvin. Hupparitkin ovat yllättävän reiluja, Edvinille sopii edelleen Nova Starin 80cm huppari, joka otettiin käyttöön viime keväänä.

“Puuti, puti!” Puuha Pete on niin jännä!

Yleensä meillä ei tanssita pöydillä…

Nyt on sitten pitänyt alkaa opetella elämää kotihoidontuella ja sitä, ettei lastenvaatteitakaan voi ihan tuosta vaan tilailla ja ostella. Tarpeitakin on kuitenkin ilmennyt: kymmenen kuukauden ikäisen kanssa tulee pyykkiä aivan eri lailla, kuin pienellä vauvalla. Tai näin ainakin meillä. Kotona pidettävää arkivaatetta tarvitaan nyt paljon ja nimenomaan sellaista, jonka tahriintumista ei tarvitse liikaa surra. Onneksi käytetyt vaatteet sopivat tähän tarkoitukseen vallan mainiosti.

Synttärimekko-ongelmammekin ratkesi melko lompakkoystävällisellä tavalla. Kummitäti riensi jälleen kerran apuun: itse vielä pähkäilin mekon tilaamisen kanssa, kun Tea kertoi huutaneensa mekon, joka voisi sopia Hertalle. Tea oli mekkopaljouden keskeltä valmis luopumaan löydöstään, ja niinpä me saimme synttärimekon.

Catiminin mekossa on pitkät hihat ja punaista. Eikä se ole jouluinen. Kaikki ehdot siis täyttyvät! Epäilin ainoastaan sitä, olisiko kuosi liian kirjava valokuvaan.  Otimme kuitenkin koevedoksia kotona, eikä vaikuttanut ollenkaan siltä. Jos tätä ei olisi meille ilmestynyt, olisin varmaankin tilannut Hanna Anderssonin ruudullisen mekon. Kiitos kaikille mekkopostauksen kommentoijille mielipiteistä!

Arkivaatteita on tullut meille käytettynä kavereilta sekä kirpputoreilta. 80- ja 86-senttiset terälliset yökkärit olen oppinut kaappaamaan mukaan aina, sillä niitä on tosi vaikea löytää. Meillä tällainen yöpukumalli on tällä hetkellä ainoa mahdollinen, sillä sukat ja peitto eivät pysy päällä hetkeäkään. Terättömillä punteilla taas pikku varpaat palelevat – Hertta on varmaankin perinyt minun huonon ääreisverenkiertoni.

Ihmeellisen värittömiä vaatteita ollakseen Hertan vaatekaapista, mutta onneksi meiltä löytyy paljon kirjavaa ja värikästä, jota näiden kanssa voi yhdistellä. Hauska muuten huomata, että jo 80-senttisissä kirpparivaatteissa on usein nimikointeja. Osa tämän kokoisista lapsista on siis luultavasti ollut päiväkoti-ikäisiä. Nimikoinnit eivät minua haittaa – on vain hauska tietää, että tuttujen lasten lisäksi Hertta käyttää jonkun Ilona-tyttösen vanhoja housuja.

Asustepuolelta löytyy myös jotain ihan uutta. Mummu neuloi Hertalle myssyn ja tumput ja Kivat-merkkinen lakki on ostettu Citymarketista. Tällaisia päätä myöten meneviä päähineitä on hyvä olla olemassa, sillä monissa päällysvaatteissa on niin tiukka huppu, ettei sinne alle tupsuja mahdu. Name it- merkkiset rukkaset ostin täydellä hinnalla Trendy Kidsistä, kun huomasin, että äitiyspakkauksen tumpuissa Hertan kädet olivat ihan viileät. Näissä rukkasissa on vetoketjut, jotka helpottavat suuresti pukemista. 20-kokoiset Kuomat ja 22-kokoiset kumisaappaat ostin käytettyinä, mutta tosi hyväkuntoisina.

No niin, jatkoa siis seuraa.  Ei enää selityksiä, paitsi vähän..

Tähän postaukseen on koottu kaikkia sekalaisia hankintoja parin kuukauden ajalta ilman mitään sen kummempaa teemaa.

Ellen fleecevuorinen “lakkatakki” on löytö Tiny Labels nettikaupasta Englannista. Mun mielestä ihanin Ellen kuosi ikinä ja mielestäni myös paljon kivempi kuin ne vanhemmat, koska tämän pinta ei ole sellainen kiiltävä.

Kokoelma Plastisockia, joiden laatuun olen nyt erityisen tykästynyt. Osa yläkuvan vaatteista huutiksesta ja osa Nordic Kidsiltä Englannista, jota muuten pitää suomalainen Katja. Oli hassua, kun paketin kaupanpäällisenä tuli suomalaisia karkkeja :)

Plastisockin Fairytale imetyspaita, joka sopii ihan muutenkin käytettäväksi tuli myös Nordic Kidsiltä. Ihanaa, kun tässä ei ole liian suuri kaula-aukko, kuten monissa paidoissa nykyään tuntuu olevan.

Englantilaisesta Babygurgles nettikaupasta löytyi tällainen kätevä Grobagin talviajan yökkäri, jossa on kiinteät sukat mukana. Joustavissa sukissa on lisäksi jarrut pohjissa niin yön kulkijakaan ei liukastu. Pakettiin kuului kaksi yökkäriä, joista toisen annoin Hertalle, kun tiedän, että Tanja on metsästänyt terällisiä yökkäreitä.

Shooshoos nahkatossut löytyivät Babygurglesin tarjoustuotteista. Näitä oli muuten tosi ihania muitakin. Ihan vaan joululahjavinkkinä.

Amanda ei syö tuttia ja jonkinlaiseksi turvarievuksi ja muuten vaan näperrettäväksi tilasin tällaisen Label label merkkisen..no rievun vai miksikä näitä sanotaan? Babygurglesilta siis tämäkin.

Etsin Matildalle käytettynä talveksi toista haalaria, joka sopisi paremmin tällaisille harmaan lauhoille ja lumettomille säille, mutta en onnistunut löytämään (ihan oikeasti!) ja lopulta tilasin sellaisen sitten uutena Norrbaggenilta Ruotsista hintaan 69 euroa. Me too:n haalarin pitäisi olla vedenpitävä ja hengittävä. Polvissa ja pepussa on Cordura vahvikkeet ja vyötäröllä kiristysnyöri. Yllätyin haalarin pienehköstä mitoituksesta. Tämä 86 senttinen haalari on jopa hiukan nafti Matildalle, mutta eiköhän tämä ainakin jonkun aikaa mene ja onpahan sitten ensi talveksi Amandalle kunnon puku odottamassa.

Loppuun vielä yksi hankinta viitaten Tanjan edelliseen lelupostaukseen.

Matilda sai synttärilahjaksi parkkitalon ja pikkuautoja (Prismasta). Junaradan kanssa kaupunkileikki on jo lähes täydellinen.

Lelut ovat alkaneet vallata asuntoamme. Voi niitä aikoja, kun riitti yksi helistin, yksi purulelu ja pari muuta. Nyt leluja alkaa olla joka paikassa senkin vuoksi, että myös Hertta alkaa olla joka paikassa.

Itse emme ole kauheasti leluja ostelleet, mutta lahjoina ja tuliaisina niitä on tullut vaikka millä mitalla. Suurin osa on tosi kivoja eikä mitään hirveitä ääniä pitäviä kauhistuksia ole onneksi meille eksynyt. On kuitenkin aika miettiä miten tätä lelupaljoutta oikein hallitaan. Pistetäänkö osa jemmaan ja vaihdetaan sopivin väliajoin taas käyttöön? Laitetaanko läpileikityt kiertoon? Vihjaistaanko sukulaisille ja tuttaville, että leluja alkaa olla tarpeeksi? Miten teillä toimitaan?

Olemme miehen kanssa molemmat olleet lapsena lego-hulluja ja odottelemme jo malttamattomana sitä, että Hertan kanssa pääsisi rakentelemaan. Niinpä oli pakko tarttua tilaisuuteen, kun työkaverini tarjosi ihania vauvalegoja, joita ei kuulemma enää edes valmisteta. Nämä on suunnattu 6-18kk ikäisille, eli vielä nuoremmille kuin Duplot.

Vielä ei Hertta varsinaisesti osaa rakentaa, mutta purkaa kyllä. Osa palikoista helisee ja niitä on kiva huiskuttaa. Äärettömän hauskaa on, kun joku ajaa pyörällisellä palikalla kylkeen. Ja myös muovinen säilytyslaatikko on ihan huippu.

Lahjaksi on saatu viime aikoina mm. ensinukke, jossa kiinnostavinta ovat tällä hetkellä silmät, joita voi sormella kokeilla ja kaivaa. Babar-pehmolelu tuo äidille muistoja mieleen. Puolipallon mallisista palikoista saa joko tornin tai kokonaisia palloja.

Joka vuosi marraskuun pimeys jaksaa hämmentää, miten koko ajan voi olla pimeää? Tekisi mieli pysytellä sisätiloissa, mutta taaperon kanssa se ei tule kuuloonkaan, ja hyvä niin. Edvin taitaa olla meidän perheestä ainoa, jolla on heijastinasiat kunnossa: poika suorastaan hehkuu hämärässä.

Molon haalarissa on hauskat tähtiheijastimet. Minymon myssyssäkin on pieni heijastinraita.

Haalarin oranssi väri on Edvinille mieleinen: ihan kuin työmiehet hommissa!

Puolen vuoden väliaikaismajoitus on vihdoin loppumaisillaan – muutamme omaan pesään kuun vaihteessa. Parasta on ollut suunnitella kodin sisustusta ja haaveilla loputtomasta budjetista. Olemme saaneet vinkkejä ammattilaiselta, mikä on ehdottomasti kannattanut. Olemme säästäneet aikaa  ja rahaa, ja tuloksena on toivottavasti toimiva koti meille kolmelle. Kiirettä on kuitenkin pitänyt, vaikka emme teekään remonttia itse. Edvin saa oman pikkuisen huoneensa ja tässä  löytöjä pienen pojan huoneeseen.

Lamppu löytyi Ikeasta, värinä hieman yllättäen musta.

Fatboyn jakkaroita voi tarvittaessa lainata olohuoneeseenkin.

Ja tässä olisi tarkoitus lukea iltasatuja, ja saapa säkkituoli tarvittaessa toimia varavuoteenakin.

Ei Edvinin huoneesta sentään aivan mustaharmaa tule. Väriäkin huoneeseen on luvassa, punaista tietenkin!

Hertta syntyi tammikuussa ja koko viime talven meillä oli käytössä Eisbärchen-merkkinen kaukalopussi. Se oli mielestäni ihan huippukätevä: vauvalle ei tarvinnut laittaa kuin myssy päähän ja pussiin ja oltiin valmiita lähtöön.

Lämpöpussimme on nyt lainassa Amandalla ja toimii siellä toivottavasti yhtä hyvin kuin meillä.

Tänä talvena tarpeet ovat meillä erilaiset. Halusin suosia hyväksi havaittua merkkiä ja huusin Huuto.netistä Eisbärchenin isomman lämpöpussin ihanan punaisena. Tällä hetkellä sitä käytetään meillä kuistilla nukuttavilla päiväunilla. Viileällä kuistilla on lämpöä vähän päälle 10 astetta ja sisävaatteissa pussiin sujautettu tyttö on aina päikkäreiden jälkeen sopivan lämmin muttei yhtään hikinen. Talvemmalla pussille tulee varmasti käyttöä myös ulkoillessa.

Ja voihan sitä käyttää myös kanoottina. :)

Kiitos Isi, että olet ollut mukana ensi hetkestä lähtien. Kanssasi on turvallista tehdä matkaa jokainen päivä. Olet rakas!

“Tämän päivän kunniaksi maalaan sinulle taulun, isäkullan kunniaksi laulan onnenlaulun!”

Lipaston äidit ja ipanat toivottavat onnea kaikille maailman parhaille isille!