Ipanalipasto

Meidän perheessä lomat vietetään useimmiten mummoloissa. Niinpä pakkasimme taas autoon kimpsut ja kampsut ja ajelimme syysloman viettoon mummon hoiviin. Matkat Edvinin kanssa sujuvat nykyisin jo mukavasti: luemme kirjoja, lauleskelemme ja syömme eväitä. Aiemmilta automatkoilta muistot ovat vähemmän miellyttäviä. Edvinin ollessa vauva päädyimme kerta toisensa jälkeen pysähtelemään ties minne tien poskeen parkumisen vain yltyessä. Kestoa reissuihin tuli monesti tuplasti ja hermot olivat kireällä. Ajaminen kiljuvan vauvan kanssa ei todellakaan ole helppoa tai edes turvallista. Ongelma ratkesi Edvinin siirtyessä kaukalosta turvaistuimeen, kasvot menosuuntaan päin. Uskon pojan kärsineen matkapahoinvoinnista ja nykyinen asento lienee parempi. Kovassa käytössä on edelleen Edvinin lempilevy: Vauvan vaaka. Äiti ja isi yrittävät väliin kuunteluttaa muutakin musiikkia, Ipanapakin on jo tervetullutta vaihtelua aikuisen korville. Voin kuitenkin varauksetta suositella levyä (ja kirjaa) vauvaperheille, meille tuo levy on kovin rakas.

Vauvan vaakaa kuunnellaan autossa ahkerasti.

Matkalla mukana myös laadukasta luettavaa: Kippiautot.

Meillä vietettiin siis eilen ristiäisiä ja Amanda suoriutuikin tehtävästään juhlakaluna varsin mallikkaasti. Varsinaisen toimituksen ajan neiti nukkui ja jaksoi olla kuvattavanakin jonkun aikaa, kunnes väsymys alkoi kääntämään suunpieliä alaspäin.

Vieraina oli pieni porukka lähimpiä sukulaisia ja ystäviä, jotka muistivat meitä ja vauvaa ihanilla lahjoilla.

Ja sitten se arvonta.

Annikan ja Muttikan kristallipallossa oli näkynyt juuri oikea nimi ja mieheni valvovan silmän alla suoritin arvonnan ja voittaja on ANNIKA!! Onneksi olkoon!! Laitatko osoitetietoja sähköpostilla tea miuku ipanalipasto.fi ja kerro myös, kummat sukat haluat.

Suuret kiitokset vielä kaikille arvontaan osallistuneille! :)

Tästäpä tulee nyt niin sekava vaatepostaus, etten edes yritä löytää sille mitään punaista lankaa. Pääasia on, että vaatetta on taas tullut hankittua ja ostolakko rikottua. En vain voinut vastustaa kiusausta, kun tuli tilaisuus “tilailla” ihanuuksia PoPista (en sitten ikinä tiedä miten tuo virallisesti pitäisi lyhentää?) ja Gapista. Suurin osa sentään on kirppis- ja huutislöytöjä ja varmaankin yli kuukauden ajalta.

Olen yrittänyt hamstrata Hertalle asusteita talveksi. Töppöset ja tumput ovat kaikki kirppikseltä ja Tinttu-myssy huutiksesta. Olen niin onnellinen tuosta lakista!

Ystävä matkasi Pariisin ja toi  Gapin ihanan bodyn. Tummanpunainen väri sopii Hertalle tosi hyvin. Kahdet legginsit ovat Kappahlista ja ne ostin ihan itse, koska kaikenlaisia tunikoita on nyt kertynyt niin paljon.

Kaksi paitaa kirppiksiltä. Päällimmäinen on Me&I-merkkinen ja hankittu monikkoperheiden kirpputorilta. Matilda (vai vauva?) sai samanlaisen, eli tekstiilikaksosina mennään. :)

Popin kukkatunika on tosi kiva ja sinisävyistä ei meillä paljon olekaan. Löysin vielä sopivasti kirpparilta yhteen mätsäävät punaiset housut.

Vielä vähän retroa taannoiselta Hervannan peräkonttikirppikseltä. Haalarit ovat kokoa 92cm ja näen jo sieluni silmin Hertan viipottavan niissä ympäri taloa. :D

Tanja haastoi syyskuvaamaan ipanoita ja tässä otos Edvinistä muutaman viikon takaa. Sittemmin onkin kaivettu kaapista paksumpaa päälle ja erityisesti ongelmallisia minulle ovat hanskat. Peukku ei löydä oikeaa koloa, ei sitten millään! Ennustankin monia hikisiä aamulähtöjä ennen kuin tämä äiti oppii pukemaan lapsensa sukkelasti päiväkotiin. Onneksi ensi viikolla on aikaa harjoitella ajan kanssa: vihdoin koittaa odotettu syysloma!

Hyvää kestovaippaviikkoa minunkin puolestani!

Meillä kestoilee lähinnä pikkusisko. Isosiskon kestoilut lopahtivat keväällä, kun jatkuvasti märät vaatteet/liian paksu vaippa  saivat äidin/lapsen hermon kiristymään liiaksi. Saapa nähdä  kuinka pitkälle tällä kertaa päästään.

Pari vaippaa olen nyt ehtinyt ommella ja lisääkin olisi tarkoitus ja halu tehdä. Minäkin etsintäkuulutan sitä omaa aikaa, jota ei juurikaan ole viimeaikoina näkynyt :) Maijun Kalsarilaatikossa kävin ideavarkaissa ja Pikku Papoosesta lähti tilaukseen sitä ihanaa kukka-pulia. Mitähän se Tanja oli tilannut? Päästäänkö tekemään taas vaihtareita?

Sisävaippa kukkavelouria. Sisäpuolella ja välissä tenceliä.

Pari joustofroteevaippaa. Toisessa sisäpuoli coolmaxia ja toisessa kerros vanhaa froteepyyhettä ja peppua vasten kuivaliinaneulosta.

Luulin, ettei meillä koskaan villahousuiltaisi, mutta tilasin kuitenkin Kestovaippakaupasta Storchenkinder-villikset ja täytyy myöntää, että tykästyin niin, että tilasin sitten vielä Nallevaipat.comista nuo ihanan pinkit HH Woolitkin.

Tanja tilasi syksykuvia.

Meidän kuva on reilun viikon takaiselta metsäretkeltä. Matilda oli aivan haltioitunut maasta löytyneistä mustikoista ja yritti syödä niitä jopa suoraan varvuista. Vauva nukkui tuon reissun vaunuissa, joten vauvan syyskuvat ovat vielä ottamatta, mutta niitä ehkä sitten myöhemmin.

Tällä viikolla vietetään kestovaippaviikkoa. Sen kunniaksi meillä iloitaan jo kahdesta äidin itse ompelemasta vaipasta. :)

Ensimmäinen vaippatekeleeni oli sienet ja siilit -kankainen taskuvaippa. Piirsin itse kaavat hyviksi havaittuja vaippoja apuna käyttäen ja ompelin Maijulta saamani ohjeen mukaisesti. Ja eihän se vaikeata ollut, ilman saumuriakin pärjäsi hienosti. Reisikuminauhat jäivät ensimmäisessä versiossa liian löysiksi, mutta sain onneksi korjattua tilanteen pujottamalla kujiin toiset, kireämmät kumpparit.

Mustavalkoisen vaipan kuorikankaan sain vaihtarina Tealta. Toinen kerta olikin jo helpompi ja valmista tuli nopeammin. Lähetän kiitokset kaikille kullanarvoisia neuvoja antaneille – enpä olisi uskonut, että saan oikeasti aikaan toimivia vaippoja. Ja ilman kursseja. :) Lisää kankaita on tilattu, sillä kyllähän tähän hurahtaa. Vähän on vielä haussa se paljonpuhuttu oma aika, jota ompeluun käyttäisi… Illalla Hertan nukkumaanmenon jälkeen kun ei vireystila ole aina ihan paras. Mutta onneksi meidän vaippatilanne on sen verran hyvä, ettei kauheaa kiirettä ole valmista saada. Pikku hiljaa sitten varastoin pieneksi jääviä tai laitan kiertoon ei niin suosittuja vaippoja.

Syksy on kauneimmillaan ja Herttakin sai tutustua ihan läheltä pudonneisiin lehtiin. Päällä on Matildan vanha Reimatec, jonka onneksi saimme lainaan, kun keväällä hankittu punainen haalari osoittautuikin liian pieneksi fleece- tai villahaalarin päälle. Pipa on hankittu kaveriksi ensi kevään haalarille, mutta sopii myös tähän hienosti.

Haastankin tähän loppuun Lauran ja Tean nappaamaan syyskuvat omista ipanoistaan ja julkaisemaan ne seuraavissa kirjoituksissaan.

Ja muistattehan arvonnan, joka löytyy edellisestä postauksesta!

Syksyn piristykseksi Ipanalipastossa laitetaan pystyyn arvonta vai pitäisikö sanoa tietokilpailu.

Haastamme samalla lukijamme laittamaan mielikuvituksensa ja aivonystyränsä laukkaamaan.

Tehtävänä on nimittäin arvata tai peräti tietää, jos jollakulla on selvännäkijän kykyjä, Matildan pikkusiskon kutsumanimi.

Osallistuminen on helppoa. Laita ehdotuksesi kommenttina tähän postaukseen ja laita mukaan ainakin nimimerkkisi.

Jos joku onnistuu arvaamaan oikean nimen palkitsemme hänet, jos taas useampi arvaa oikein, arvotaan voittaja heidän joukostaan. Siinä tapauksessa, että kukaan ei arvaa oikein, suoritetaan arvonta kaikkien osallistuneiden kesken.

Nimeä ei siis ole paljastettu kenellekään, joten kaikki ovat samalla viivalla arvailuidensa kera.

Matildan siskon ristiäiset ovat ensi sunnuntaina (11.10.) ja osallistumisaikaa on täten lauantaihin klo 24 asti.

Arvonta suoritetaan maanantaina 12.10. ja huutelemme voittajaa sitten täällä.

Palkintona on seuraavanlainen paketti:

‘

Eli Muumi-kuva esim. kehystettäväksi lastenhuoneen seinälle, Gap-sukat (koko 12-24 kk) valinnan mukaan joko punaisena tai tummansinisenä sekä vihreä pallo-pipo (allekirjoittaneen ompelema).

Nyt sitten vaan rohkeasti osallistumaan!

Mekko – mikä ihastuttava vaatekappale pienille tytöille arkeen ja juhlaan. Kaupoissa hypistelen mielelläni frotee- ja farkkumekkoja, prinsessaunelmia ihastelen ystävien lasten yllä.  Poikien juhlapukeutumisesta en ole liiemmin innostunut, ainakaan vielä. Kauluspaitoja ja suoria housuja ei Edvinin päällä ole juurikaan nähty – slipoveri, pikeepaita, samettihousut tai farkut ovat toimineet pienen pojan juhla-asuina. Tämänpäiväisille synttärikutsuille valitsin Edvinille Katvigin reipashenkisen punavalkoraitaisen paidan ja tummansiniset farkut – silläkin uhalla, että punainen väri kirvoittaa jatkuvasti tyttö-kommentteja. Niin ja mekkokateus lientyi hieman mukavien uutisten myötä: meistä tulee pikkuruisen tyttövauvan kummeja!

Kesäaleista tuli hommattua kaikenlaisia värikkäitä vaatteita ja ihan uusiakin merkkejä. Printtikuoseissa aina jännittää miten värit kestävät pesuja ja normaalihinnoiltaan melko kalliilta merkeiltä ainakin minä odotan jonkinlaista laatua. Nyt ovat ostokset pyörineet pesukoneessa lukuisia kertoja ja on näytön paikka.

Småfolk on ja pysyy yhtenä lempimerkeistäni. Bodyt ja haalarit ovat jonkin verran kulahtaneet pesussa, mutta värit ovat silti pysyneet hyvin. Paidat taas näyttävät edelleen uusilta. Tämän syksyn mallistossakin on niin ihania kuoseja, että odottelen jo malttamattomana niiden päätymistä alekoreihin. Normaalihinnalla en raaski kyllä tätä merkkiä ostaa – vaikka kuinka ovatkin hienoja, 27€ paidasta on minusta paljon. Uusimpia kuoseja voi kurkata vaikkapa täältä. Aivan mahtavia ovat ainakin kissat (2. sivulla) ja lampimaisema (3. sivulla).

Dunsin gingerbread-body on ollut suosittu ja sitä on pesty lukuisia kertoja. Värit ovat edelleen kirkkaat, mutta kangas on mielestäni yllättävän paljon nyppyyntynyt. Tämänkin vaatteen oikea hinta oli kuitenkin 20€. Tietysti yhden kokemuksen perusteella on huono mennä teilaamaan koko mallisto, mutta hiukan varauksella suhtaudun kuitenkin Dunsiin tämän jälkeen.

Hugin & Muginin vaatteet ovat edelleen hyvännäköisiä, ehkä aavistuksen haalistuneita. Tästä merkistä ei kuitenkaan tullut meidän suosikkeja, sillä hupparin ja bodyn hihat sekä housujen vyötärö ovat todella kapeaa mallia. Hoikalle lapselle varmasti sopivia, mutta meidän pallerolle hiukan vääränlaisia.

Ihana, ihana Snoffs. :) Jo ennen päällelaittoa tai yhtäkään pesua kangas tuntui laadukkaalta ja pehmeältä, ja tuntuma on osoittautunut oikeaksi. Värit ovat pysyneet eikä nyppyyntymistä ole nimeksikään monen monituisista pesuista huolimatta. Ehdoton plussa on myös se, että nämä voi laittaa vaippapyykin kanssa pyörimään 60 asteeseen. Näitä meille lisää!