Ipanalipasto

Rakas kummipoikamme juhlii ensimmäisiä synttäreitään ensi viikonloppuna, ja niinpä uskaltauduimme Edvinin kanssa lelukauppaan lahjaostoksille. Molemmat pojat ovat täysiverisiä moottorimiehiä ja nyt aikomuksenani oli ostaa kummipojalle nukke. Edvin sai omansa kesällä ja nukkevauvaa suukotellaan päivittäin. Itsenäisiin leikkeihin Edvin ei nukkeaan kelpuuta, vaan pörrää ennemmin ympäri asuntoa huutaen: “KAI, KAI! HIKKA”, jolloin leikitään kaivurin ja rekan kanssa.

Juhlahumu jatkuu pitkin syksyä ja niinpä minua kiinnostaisi muiden lahjaostokset ja -mieltymykset. Mikä on sinun viimeisin lahjaostoksesi? Mitä toivoisit lahjaksi omalle lapsellesi?

Babi Corolle-nukke on konepestävä ja toivottavasti kummipojalle mieleinen.

Ystäväpiirimme on saanut nauttia vauvantuoksusta, kun kakkoskierros on täydessä käynnissä. Tässä tuliainen vastasyntyneelle pojalle. Tossut ovat Tohvelisankareilta.

PS. Nukkeostokset sujuivat muuten mallikkaasti, mutta poislähtö sai Edvinin raivokkaisiin kyyneliin: upea työkoneruokailusetti piti jättää kauppaan.

Saanko esitellä: Edvin 1v 4kk – Ipanalipaston tuore vahvistus.

Edvinin äitinä tuon blogiin hieman miesnäkökulmaa, sillä onneksi pojillekin on nykyisin tarjolla herkullisia juttuja sen ainaisen sinisen lisäksi. Touhukkaalle ja sotkuiselle taaperolleni metsästän käytännöllisiä sekä hauskannäköisiä vaatteita. Varsinkin tuo käytännöllisyys aiheuttaa minulle pulmia, eikä vähiten syksyisen päiväkodin aloituksen myötä. On ilo päästä pohtimaan yhdessä arkipäiväisiä asioita -lastenvaatteisiin on todellakin helppo höyrähtää!

Olimme tänään koko pesueen voimin Lempäälän Ideaparkissa ja nälkähän siellä shoppaillessa tuli, joten syömään siis. Mutta minne ja millä perustein?

Me valitsimme jälleen kerran Coyoten, koska se on mielestämme Ideaparkin lapsiystävällisin ravintola.

Ravintolasta löytyy kiva leikkipaikka lapsille ja satuimme saamaan pöydänkin ihan sen vierestä, joten esikoisen touhujen valvominen oli helppoa ja oman ruuan sai syödä rauhassa. Tuosta ravintolasta löytyy myös viiden euron hintainen buffet-pöytä lapsille, joka ei ole siitä terveellisimmästä päästä, mutta löytyy sieltä kuitenkin perunamuusia ja salaattia niiden perinteisten nakkien, ranskalaisten ym. lisäksi.

Buffet-pöytä on kätevä, koska lapselle voi hakea ruuan heti ja roskiin heitettävääkin ainakin periaateessa tulee vähemmän, jos ottaa lautaselle alkuun ihan vähän ja jos maistuu, niin haetaan lisää.

Iso plussa ravintolalle tulee myös omasta lastenhoitohuoneesta, jonka ovea tosin ei ainakaan nyt saanut lukkoon. Imetyksen hoidin pöydässä ja niin näytti tekevän moni muukin.

Niin joo ja ruokakin on ihan hyvää :)

Mietin samalla, mitä muita erityisen lapsiystävällisiä ravintoloita näiltä nurkilta löytyy, mutta en saanut kokoon kummoistakaan listaa.

Mieleen tuli Tampereen keskustassa Kuninkaankadulta löytyvä Oliver, jossa on myös leikkipaikka. Rattaat tosin joutuu jättämään alakertaan, ellei halua raahata niitä ylös suht pitkiä portaita.

Sokoksen kahvilan leikkipaikka taitaa olla hävinnyt? Eihän se hääppöinen ollutkaan, mutta edes jotain.

Kertokaahan tekin, millaiseen ravintolaan menette mieluiten lasten kanssa ja mistä sellaisia löytyy? Laitetaan vinkit jakoon. Alueena voi olla koko Suomi.

Mistä tietää, että meillä on nukuttu paremmin kuin moniin kuukausiin? Siitä, että äiti on jaksanut ommella. :)

Ensin ompelin mummolasta löytyneestä kukkakankaasta Hertalle mekon. Ohje on Ottobre-lehdestä, enkä taaskaan jaksanut sitä täysin noudattaa, vaan jätin pois rimpsuhihat ja taskut. Erityisen ylpeä näin humanistina olen kuvioiden kohdistuksesta etukappaleissa. :D

Koska tuota kangasta riittää, tein siitä myös nirunarumekot Matildalle ja siskovauvalle. Tämäkin kaava on Ottobresta.  Mekot ovat kokoa 62cm ja 86cm.

Tykästyin tähän helppoon ohjeeseen niin, että ompelin vielä samoilla kaavoilla Hertalle mekon maatuskatyynyliinasta. Tällä hetkellä kärsivällisyyteni ei riitä mihinkään näpertelyyn eikä vielä ole kertynyt kovinkaan kummoista varastoa tukikankaita, kuminauhoja, nappeja jne. Tällaiseen mekkoon ei tarvita mitään muuta kuin kangasta.

Kirpputorilta ostetun tyynyliinan sisältä löytyi tieto siitä, että kangas on painettu Ruotsissa ja kuosin nimi on “Olga”. Tässä siis Hertta Olga-mekossaan.

Määräsin itseni ostolakkoon, sillä meillä on alkamassa kuivat ajat: vanhempainvapaakauteni loppuu muutaman viikon päästä eikä kotihoidontuella paljon shoppailla. Lakko ei kuitenkaan koske kirppiksiä ja Hertan kanssa olemmekin ahkerasti kierrelleet niillä viime viikkojen aikana. Tämänkertaiset löydöt on tehty Radiokirppikseltä ja Kontti kierrätystavaratalosta Tampereelta sekä Ylökirppikseltä Ylöjärveltä.

Perusvaatteita: taas yhdet Lindexin velourit (mutta kun ne on niin hyviä) ja bodeja (Lindex, Kappahl ja H&M). Näillä yhteensä hintaa alle 8 euroa.

Aivan hämmästyttävä löytö: virheetön PoP:in trikoohaalari 2 euroa! Pakko oli ottaa mukaan, vaikka vähän riskillä mentiin, kun on kokoa 68cm.

Mutta mahtuu vielä, ja menköön sitten vaikka Tean vauvalle kun ei enää mahdu.

Paksu kypärämyssy ja pikkuiset Nike Free -tossut. Nuo lenkkarit nyt olivat ihan hölmö ostos, mutta pakko oli saada, kun äidillä ja isälläkin on Freet.

Ja vielä vähän krääsää: Hertalle hertta-lautanen ja muovinen lentokone (hitti) sekä maatuskatyynyliina, josta on tarkoitus tuunata jotakin.

Isi osti Matildalle ikioman polkupyörän vielä näin syksyllä, kun Intersport myi kehuttua Nopsa Jazzy pyörää 40 % alennuksella. Matilda ei vielä oikein ylety polkimille, mutta tälle syksyä riittänee, kun oppii ohjaamaan pyörää, kun aikuinen työntää kahvasta.

Matilda kävi harjoittelemassa pyöräilyä isin kanssa ja äiti kysyy kuvan nähtyään: Missä on KYPÄRÄ? Tästä lähtee kyllä nuhteita isille.

Taannoinen surffailuni nettikauppojen ale-”hyllyillä” tuotti meille kokoelman Ej Sikke Lej:n vaatteita. Tämä merkki on aika uusi tulokas meille, vaikka näitä on useassa nettiputiikissa aiemmin vastaan tullutkin. Vaatteissa yllätti tosi reilu mitoitus. Jopa nuo 50 senttiset potkarit ovat vielä isot meidän vauvalle, mutta onpahan sitten tuota kasvunvaraa ja nämähän toimivat sitten hyvin myös kestovaippojen kanssa.

Vihreät velourpotkarit Lilla W:stä kokoa 50cm, n. 13 euroa. Livenä vielä ihanammat, kuin kuvassa. Harmi, etten saanut tätä väriä enempää.

Violetti-punaraidalliset 56 senttiset potkarit Lilla W:stä hintaan 13 euroa sekä 62 senttinen pöllöbody Filabel:sta hintaan 8 euroa.

Velourpuku 56 cm. Housut 12 euroa ja takki 14 euroa. Molemmat Lilla W:stä.

Velourmekko Lilla W:sta Matildalle kokoa 80 cm, 18 euroa. Kuvassa yhdistetty Name It leggareihin. Tästä mekosta tulevat jotenkin omat päiväkotiajat mieleen. Olenkohan mä itsekin juoksennellut jossain tällaisessa mekossa? Ainakin se aika oli myös velourin kulta-aikaa.

Vielä Nutty-sarjan paita 56 cm, 13 eur. Filabel:sta  sekä  jo kesän Matildalla käytössä ollut mekko 80 senttisenä (tämä on Huutiksesta).

Tilasin Hertalle uuden vaipan Made by Riinalta. Oikeastaan tarkoitus on alkaa itse ommella vaippoja, mutta kun viime tilauksen yhteydessä sain lahjakortin, eihän sitä käyttämättä voinut jättää.

Pul-kuoren kuosin nimi on piparikukka ja olen nyt aivan ihastunut tähän. Mielestäni kangas on lunnossa vielä hienompi kuin kuvissa ja niin meidän näköinen.

Piparikukkaa saa myös joustofroteena. Vaikka olenkin päättänyt vaateompeluksissa pitäytyä mahdollisimman paljon olemassaolevissa materiaaleissa, luulen, että tätä meidän on pakko saada. Mitä siitä vaan sitten tekisi? Housuina en oikein tuota näe. Mekko tietysti voisi olla, mutta voiko joustofroteesta tehdä paidan? Tai hupparin?

Toisenlainen “piparikukka” on minulla nyt työn alla. Tätä kangasta löytyy metritolkulla enkä aluksi oikein osannut päättää pidänkö siitä vai en. Jotain siitä nyt kuitenkin syntyy ja sittenpähän sen näkee.

Ennen Herttaa en ollut kuullutkaan bambusta tekstiilinä. Nyt meille on ilmaantunut kaikenlaista bambusta valmistettua ja onhan se aika ihmeellinen materiaali. Ensinnäkin bambu kasvaa nopeasti ilman lannoitteita ja kastelua, eli se on varmastikin yksi ekologisimmista tekstiileistä. Lisäksi bambu on antibakteerinen ja tuntuu iholla mukavan viileältä.

Bambu on suosittua kestovaipoissa. Ihan ensimmäiseksi meille taisikin tulla bambuimuja ja sen jälkeen myös taskuvaippoja bambusisuksella. Maitokakkavaiheessa bambusta oli hankalampi hinkata kakkoja kuin esim. coolmaxista, mutta nykyisin se toimii oikein hyvin. Kuvassa kaksi Apilakuun pul-taskua bambusisuksella.

Hertalla on myös Myllymuksujen bambupuuvillainen unipussi. Tämä oli aika kallis hankinta, mutta on ollut sen arvoinen. Hertta on aikamoinen kuumakalle, mutta paksulta tuntuva kaksinkertainen pussi on toiminut hienosti. Myyjä (Tampereen Vauvapopissa) myös kertoi, että pussia voi käyttää yöpaitana jopa viisivuotiaalla. Pussin helmassa on nepparit ja vähän yli 70-senttisen Hertan jalat mahtuvat vielä hienosti sisään. Erityisesti pidän siitä, ettei tämän unipussin sisällä tarvita muuta kuin vaippa.

Ipanalipastossa jo esitellyt housut ja mekko ovat bambujoustofroteeta. Tea pohdiskeli joustofroteen soveltuvuutta vaatteisiin. Housut on nyt pesty kolmesti ja mekkoa ei kertaakaan, ja kyllähän housuissa toki on havaittavissa nyppyyntymistä. Ei kuitenkaan mielestäni häiritsevästi ja jotenkin se myös sopii tämäntyylisiin froteevaatteisiin.

Laitetaanpas nyt ihan oma juttunsa  meidänkin kirjasuosikeista.

Matilda opettelee nyt kovaa vauhtia puhumaan ja kirjat ovat olleet siinä tärkeässä osassa. Ensin lähdettiin eläinten äänistä ja tällä hetkellä harjoitellaan lyhyitä lauseita ja verbejä (esim. leikkaa tukkaa).

Matildan mielestä parasta kirjoissa onkin kuvien tutkiminen ja niistä keskusteleminen. Iltasadun kuunteluakin on isän kanssa harjoiteltu, mutta vielä pelkkä kuunteleminen tuntuu olevan vähän liian  haasteellista.

Nyt kiinnostuksen suuntaus näyttäisi selvästi olevan kohti yksityiskohtaisempia kuvia, mutta erilaiset kurkistus- ja luukkukirjatkin pitävät pintansa edelleen.

Keräsin tähän muutamia meidän suosikkeja:

Matildan suurin suosikki tällä hetkellä on tämä Ensimmäiset 1000 sanaani -kirja. Kirja tarttui mukaan Helsingin reissulla jostain tarjouspöydästä pilkkahintaan. Kuvat eivät ehkä ole ihan parhaasta päästä ja käännöskirjana mukana on varsin erikoisiakin juttuja, mutta Matilda rakastaa etsiä sivun reunoilla olevia esineitä isosta kuvasta. Kirjassa on myös laskemiseen ja väreihin liittyviä juttuja.

Maisa-hiiri on sekä Matildasta ja äidistä aika ihana.

Tässä kirjassa on vastakohtia tai ainakin jotain sinnepäin. Tämä haetaan usein hyllystä tutkittavaksi ja yllä olevalta sivulta Matilda osaa nimetä jo melkein kaikki asiat.

…mutta mitä tuumitte tästä aukeamasta?

Iki-ihana Kuinka myyrä sai housut ja muita kertomuksia on äidin vanha kirja ja oikea klassikko, jota vaalitaan hartaudella. Zdenek Milerin kuvat ovat ihania aikaansa kuvaavia taideteoksia. Matildakin tykkää tästä, mutta äiti taitaa tykätä vielä enemmän :)

Mauri Kunnaksenkin kirjat alkavat olla jo klassikkoja. Suuri urheilukirja on myös äidin vanha ja oli muuten suosikki silloinkin. Aina se vaan jaksaa naurattaa, kun hirvi syö suunnistusrastin ja Kössi Kumu on taas unohtanut irrottaa moukaristaan. Juuri olleet yleisurheilun MM-kilpailut sopivat hyvin yhteen tämän kanssa ja nyt meillä otetaankin juoksulähtöjä niinkuin telineistä konsanaan.

Vielä vaikkapa loppukevennykseksi tällainen äidin vanha Teemme työtä -kirja. Tässä kirjassa esitellään ammatteja ja työpaikkoja 70-80 -lukujen vaihteen tyyliin. Tästä ovat irronneet monet hyvät naurut. Vai mitä sanotte näistä:

Autokorjaamolla ei ole tietenkään yhtään naista, paitsi konttorissa sihteeri ja autossa istuva sievä ajaja. :D

Pitäähän leipomossa yksi ahne poika olla.

Hyvin rikas – mainio ammatti. Taidan ryhtyä sellaiseksi.